Suomen Keskusta on yksi Suomen vanhimmista ja vaikutusvaltaisimmista puolueista. Maalaisliittona aloittanut puolue on antanut Suomelle kolme presidenttiä ja kaksitoista pääministeriä. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä keskusta puolueena edustaa, miten se on syntynyt ja kehittynyt ja millainen se on nykyään.
Mikä on Suomen Keskusta?
Suomenkielisen Wikipedian mukaan Suomen Keskusta r.p. (lyhenne Kesk., ruots. Centern i Finland) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue. Vuoteen 1965 se tunnettiin nimellä Maalaisliitto ja vuosina 1965–1988 nimellä Keskustapuolue. Puolueen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2024 Antti Kaikkonen. Keskustalla on 23 kansanedustajaa, ja se on nykyisin Suomen neljänneksi suurin puolue. Euroopan parlamentissa sillä on kaksi edustajaa, Elsi Katainen ja Katri Kulmuni.
Puolueen pää-äänenkannattaja on kuukausittain ilmestyvä Suomenmaa-lehti ja samanniminen verkkojulkaisu. Kansainvälisesti keskusta kuuluu liberaaliin internationaaliin ja Euroopan liberaalidemokraattiseen puolueeseen, ja sen mepit kuuluvat Euroopan parlamentissa Uudistuva Eurooppa -ryhmään.
Arvot ja ideologia
Keskusta kuvaa itseään suomalaiseksi kansanliikkeeksi. Sen ideologiaan viitataan myös alkiolaisuutena,. Vuoden 2018 periaateohjelmassa keskusta ilmoittaa arvoikseen:
- vastuullisuuden ja vapauden
- yhteisöllisyyden ja välittämisen
- tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden
- sivistyksen
- ylisukupolvisuuden ja kohtuullisuuden
- kestävän luontosuhteen
- paikallisuuden.
Paikallisuus ja koko Suomen asuttuna pitäminen ovat olleet puolueen tunnusmerkkejä alusta asti. Maalaisliittona perustettu puolue nojautui alkuvaiheessa maaseudun vähäväkisen väestön ja pienviljelijöiden etuihin. Kyösti Kallion mukaan maalaisliitto sijoittui kapitalismin ja sosialismin väliin.
Keskustan historia lyhyesti
Maalaisliitosta Keskustaksi
Keskusta perustettiin vuonna 1906 nimellä Maaseutuväestön liitto. Oulun läänin maalaisseurojen perustama Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto yhdistyivät Maalaisliitoksi vuonna 1908. Vuonna 1965 puolue muutti nimensä Keskustapuolueeksi tavoitellakseen uutta kannattajakuntaa ja muuntautuakseen maaseutupuolueesta yleispuolueeksi. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1988.
Presidentit
Lauri Kristian Relander oli ensimmäinen puolueesta valittu tasavallan presidentti. Talvisodan syttyessä presidenttinä oli maalaisliittolainen Kyösti Kallio, joka nimitti vuonna 1937 ensimmäisen SDP:n ja maalaisliiton punamultahallituksen. Sodan jälkeen maalaisliiton Urho Kekkonen toimi useasti pääministerinä ja valittiin presidentiksi vuonna 1956.
1990-luvulta nykypäivään
Lamavuonna 1991 keskusta nousi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi, ja pääministeriksi tuli Esko Aho. EU-jäsenyys jakoi puolueen kannattajia vuoden 1994 kansanäänestyksessä. Vuoden 2003 vaalivoiton jälkeen Anneli Jäätteenmäestä tuli Suomen ensimmäinen naispääministeri, ja hänen jälkeensä pääministerinä toimi Matti Vanhanen. Keskustalainen pääministeri johti hallitusta vuosina 2003–2011 ja 2015–2019, viimeksi Juha Sipilä. Puolue sai vuoden 2003 vaaleissa 55 paikkaa, vuonna 2007 51 paikkaa ja vuonna 2015 49 paikkaa.
2019–2024: vaikeat vuodet
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskusta menetti 18 paikkaa, mutta lähti silti Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallitukseen. Puheenjohtajina toimivat tällä välin Katri Kulmuni ja Annika Saarikko. Vuoden 2023 vaaleissa keskusta sai 11,3 prosentin kannatuksen ja 23 paikkaa, mikä oli puolueen huonoin tulos itsenäisyyden aikana, ja se siirtyi oppositioon. Puolueen tilannetta analysoineen Juha Kuisman työryhmän raportin mukaan keskusta voi yltää 15 prosentin kannatukseen, jos se uudistuu. Vuoden 2024 presidentinvaalissa puolueen ehdokas Olli Rehn sijoittui neljänneksi 15,3 prosentin kannatuksella, ja 15. kesäkuuta 2024 puheenjohtajaksi valittiin Antti Kaikkonen.
Keskusta ja maaseutu
Keskustan kansanedustajista monet ovat profiloituneet maaseudun ja alkutuotannon puolustajina. Esimerkiksi Keski-Suomen vaalipiiristä vuodesta 2007 eduskunnassa istunut Anne Kalmari on agronomi ja maatalousyrittäjä Kivijärveltä. Hän on toiminut maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2017 ja vetänyt harvaan asutun maaseudun parlamentaarista työryhmää vuosina 2017–2019. Työryhmän ehdotukset kirjautuivat suurelta osin Rinteen hallituksen ohjelmaan.
Kannatuksen juuret ja kansainväliset yhteydet
Puolueen kannatus perustui alun perin laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, sillä maalaisliitto pyrki kohentamaan maaseudun taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Varhaisimmat kannatusalueet sijaitsivat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa sekä Karjalassa. Kaupungeissa kannatus oli aluksi miltei olematonta, mutta sekin alkoi vähitellen kasvaa. Vuonna 1982 Liberaalinen Kansanpuolue liitettiin Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi, mutta se erosi yhteistyöstä vuonna 1986. Nykyään Keskusta on liberaalin internationaalin sekä Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen jäsen.
Keskusta lukuina
| Asia | Tieto |
|---|---|
| Perustettu | 1906 |
| Aiemmat nimet | Maalaisliitto (–1965), Keskustapuolue (1965–1988) |
| Puheenjohtaja | Antti Kaikkonen (2024–) |
| Kansanedustajia | 23 |
| Meppejä | 2 |
| Presidenttejä / pääministereitä | 3 / 12 |
Yhteenveto
Suomen Keskusta on maalaisliittolaisista juuristaan kasvanut keskustalainen ja sosiaaliliberaali puolue, jonka arvoissa korostuvat paikallisuus, sivistys ja kestävä luontosuhde. Yli sadan vuoden aikana se on ollut mukana muovaamassa Suomen suurimpia päätöksiä – ja keskustelu maaseudun tulevaisuudesta on puolueen agendalla edelleen.