Eduskunta on Suomen demokratian ydin. Siellä säädetään lait, päätetään valtion budjetista ja valvotaan hallitusta. Moni tietää, että kansanedustajia on 200, mutta miten eduskunta käytännössä toimii, mitä valiokunnat tekevät ja miksi Suomen eduskuntauudistus vuonna 1906 oli maailmanhistoriallinen tapahtuma? Tässä artikkelissa käydään läpi eduskunnan tehtävät, työtavat ja historia.
Mikä eduskunta on?
Suomenkielisen Wikipedian mukaan eduskunta (ruots. riksdagen) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntö- ja budjettivaltaa käyttävä elin. Lisäksi eduskunta valvoo hallituksen toimintaa ja osallistuu Euroopan unionin päätöksentekoon. Sana ”eduskunta” otettiin käyttöön vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa.
Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, ”jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Hallituksen eli valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta.
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaalit järjestetään normaalisti neljän vuoden välein. Äänioikeus on kaikilla vähintään 18-vuotiailla Suomen kansalaisilla, ja ehdokkaaksi voi asettua jokainen vähintään 18-vuotias Suomen kansalainen, joka ei ole vajaavaltainen. Suomi on jaettu vaalipiireihin, ja paikat jaetaan d’Hondtin menetelmällä. Viimeksi vaalit pidettiin 2. huhtikuuta 2023, ja nykyinen vaalikausi on 2023–2027.
Vaalien jälkeen voittajapuolueen puheenjohtaja ryhtyy yleensä hallitustunnustelijaksi. Lopullinen hallitus on neuvottelujen tulos, eikä se välttämättä suoraan heijasta vaalitulosta. Hallituksen ulkopuolelle jääneet eduskuntaryhmät muodostavat opposition, jonka tehtävä on kritisoida hallitusta ja esittää vaihtoehtoja.
Miten laki syntyy?
Valtioneuvosto valmistelee useimmat lakiesitykset ja valtion talousarvion. Eduskunta voi hyväksyä esityksen sellaisenaan, muuttaa sitä tai hylätä sen. Käsittely etenee näin:
- Lähetekeskustelu täysistunnossa.
- Valiokuntakäsittely: valiokunta kuulee asiantuntijoita ja kirjoittaa mietinnön.
- Ensimmäinen käsittely: yleiskeskustelu ja äänestykset lain sisällöstä. Muutokset kierrätetään tarvittaessa suuren valiokunnan kautta.
- Toinen käsittely: keskustelua ei enää käydä, vaan laki joko hyväksytään tai hylätään.
Myös kansanedustajilla on aloiteoikeus. He voivat tehdä lakialoitteita, talousarvioaloitteita ja toimenpidealoitteita sekä kirjallisia ja suullisia kysymyksiä, keskustelualoitteita ja välikysymyksiä. Yksittäisen edustajan lakialoite menee harvoin läpi, mutta jos sen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
Valiokunnat – eduskunnan työpajat
Varsinainen lainvalmistelutyö tehdään valiokunnissa. Niitä ovat muun muassa suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, sivistysvaliokunta, ympäristövaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä; useimmissa muissa valiokunnissa on 17 jäsentä.
Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Anne Kalmari on toiminut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2007 ja sen puheenjohtajana toukokuusta 2017 alkaen. Valiokunnissa kansanedustajien asiantuntemus pääsee parhaiten esiin.
Puhemies ja istuntosali
Täysistuntoja johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti tasavallan presidentin jälkeen. Istuntosalissa on vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Nykyinen Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. Sen peruskorjauksen ajan eduskunta kokoontui Sibelius-Akatemian konserttisalissa syyskuuhun 2017 asti.
Eduskunnan historia
Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Taustalla olivat Venäjän tappio Japanille, Venäjän levottomuudet ja Suomen suurlakko loka–marraskuussa 1905. Suurlakon seurauksena keisari Nikolai II antoi marraskuun manifestin, ja uudet lait tulivat voimaan 1. lokakuuta 1906.
Uudistus korvasi 1600-luvulta periytyneet säätyvaltiopäivät, joita pidettiin Euroopan vanhanaikaisimpina, aikansa uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja suhteellinen vaalitapa olivat harvinaisia. Suomen naiset saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä Euroopassa ja vaalikelpoisuuden ensimmäisinä maailmassa. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui 1 272 873:een.
Eduskunta on kokoontunut Helsingin ulkopuolella vain kerran: talvisodan aikana se työskenteli täysin salaisesti Kauhajoella Sanssin koululla 1. joulukuuta 1939 – 12. helmikuuta 1940.
Voiko eduskunnan hajottaa?
Kyllä. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta, puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan, hajottaa eduskunnan ja määrätä ennenaikaiset vaalit. Presidentti on hajottanut eduskunnan seitsemän kertaa, viimeksi vuonna 1975.
Kansanedustajan tehtävä
Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, joten siihen ei liity työsuhdetta. Kansanedustajat jakautuvat puolueidensa mukaisiin eduskuntaryhmiin, ja jokainen ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Eduskuntavaalit määräävät ryhmien voimasuhteet.
Yhteenveto
Eduskunta säätää lait, hyväksyy budjetin ja valvoo hallitusta. Sen juuret ovat vuoden 1906 uudistuksessa, joka teki Suomesta naisten poliittisten oikeuksien edelläkävijän. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään vaalikauden 2023–2027 päätteeksi – silloin jokainen äänioikeutettu pääsee vaikuttamaan siihen, millainen eduskunta Suomea seuraavaksi johtaa.
Eduskunnan toiminnan näkyvin osa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa.