Metsä on suomalaisen identiteetin kulmakivi, suoranaisesti kansakunnan vihreä kulta. Metsässä kulkeminen on olennainen osa monen suomalaisen arkea ja juhlaa, ja se on paikka, jossa voimme löytää rauhaa, uutta energiaa ja yhteyden luontoon. Suomessa metsä ei ole vain paikka, se on kokonainen elämys – se on tarinoita, seikkailuja, perinteitä ja nykypäivää. Metsämme ovat paitsi taloudellisen hyvinvointimme lähde, myös henkisen hyvinvoinnin kehto.
Kulttuurissamme ”Mennään metsään” ei tarkoita ainoastaan kirjaimellista kävelyä metsäpolulla. Se on ilmaus, joka kuvastaa myös halua paeta arjen kiireitä ja kaaosta, etsiä omaa tilaa ja aikaa itsenäiseen pohdintaan. Metsän hiljaisuus ja rauha tarjoavat meille mahdollisuuden kuunnella itseämme ja ympäröivää luontoa, antavat tilan ajatuksille ja tunteille, joille ei arjen pyörteissä aina löydy paikkaa.
Metsät tarjoavat meille paitsi henkistä myös fyysistä hyvinvointia. Kävely metsässä, sienestys ja marjastus ovat paitsi mielen virkistystä myös oivaa liikuntaa. Metsissämme asuu myös monimuotoinen kasvisto ja eläimistö, joka on osa maailmanlaajuista ekosysteemiä. Biologinen monimuotoisuus on tärkeä sekä ympäristölle että meille ihmisille, ja sen vuoksi metsiemme säilyttäminen ja kestävä käyttö on tulevien sukupolvien hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä.
Mitä tulee metsiemme taloudelliseen arvoon, Suomi on yksi maailman johtavista puun tuottajista, ja metsäteollisuus on olennainen osa kansantalouttamme. Metsät tuovat työtä ja elinkeinoa tuhansille suomalaisille ruuantuottajia myöten. Kestävän kehityksen periaatteet ja sertifioidun puuntuotannon vaatimukset varmistavat, että metsien hyödyntäminen voi jatkua tulevaisuudessakin ilman, että se uhkaa niiden monimuotoisuutta tai olemassaoloa.
Yhteiskunnallisesti metsät ovat paikka, jossa politiikka ja arki kohtaavat. Metsän omistukseen, käyttöön ja suojeluun liittyvät päätökset herättävät vilkasta keskustelua. Kestävän metsätalouden ja luonnonsuojelun tasapainottaminen vaatii jatkuvaa dialogia eri sidosryhmien välillä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että jopa 60 prosenttia suomalaisista metsistä on yksityisessä omistuksessa.
Metsän monet kasvot kulkevat rinnakkain historiasta tulevaisuuteen, ja jokainen polku, joka vie meidät syvemmälle vihreän sydämemme uumeniin, avaa oven uuteen maailmaan – maailmaan, joka tarvitsee meitä yhtä paljon kuin me tarvitsemme sitä. Metsässä me suomalaiset muistutamme itseämme siitä, mikä elämässä todellisuudessa on tärkeää, mikä ahdistaa meitä ja mikä antaa meille voimaa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että ”Mennään metsään” ei ole pelkkä kehotus, se on kutsu – kutsu astua luonnon ja itsetutkiskelun hyvinvointia edistävään maailmaan. Suomen metsät muodostavat tärkeän osan kansallista identiteettiämme, ovat kestävän tulevaisuuden rakennuspalikka, ja tarjoavat meille loputtoman lähteen terveydelle ja onnellisuudelle. Seuraavan kerran kun elämä tuntuu ylivoimaiselta, ehkäpä juuri metsä voisi tarjota sen kaivatun helpotuksen. Mennään siis metsään, kuuntelemaan, oppimaan ja ennen kaikkea elämään.